Voit lukea tästä, mihin pyrimme tutkimuksellamme. Miksi tutkimme, mikä on tavoitteemme?

Pidämme oikeudenmukaisen siirtymän altavastaajina niitä toimijoita, joiden ääni ei kuulu valtavirtaisessa kestävyyspuheessa tai -strategioissa. Sen sijaan, että nämä altavastaajaryhmät sivuutetaan, monia heitä tulisi kohdella kestävyyskäytäntöjen, -taitojen ja -tietouksien haltijoina ja vaalijoina.

Tavoitteemme on haastaa nykyiset valtavirran kestävyyskäsitykset erityisesti teknologiaa ja teknologisoitumista koskien, mutta emme tyydy ainoastaan kritisoimaan asioiden nykyistä tilaa, vaan tarjoamme vaihtoehtoja esittämällemme kritiikille kolmen altavastaajaryhmän näkökulmista.

Täydennämme hankkeessa kestävyyden tuttua viitekehystä (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys) henkisellä, hengellisellä, kehollisella ja monilajisella kestävyysnäkökulmalla, joiden kautta haastamme kestävyyspuheen teknistaloudellisia sisältöjä.

Tutkimushankkeemme tavoitteena on valtavirtaistaa vaihtoehtoisia kestävyyskäsityksiä sekä sanallistamalla että monin eri tavoin manifestoiden vaihtoehtoisia kehollisia, tiedollisia ja epistemologisia näkökantoja. Kysymme, millainen voisi olla monimuotoinen ja -ääninen käsitys kestävyydestä.  

Koetamme löytää ja tuoda esille niitä tapoja, joilla erilaiset hiljaiset tai hiljennetyt äänet saavat arvoa ja tulevat kuulluiksi. Vaihtoehtoisten kestävyyskäsitysten ei tarvitse olla syntetisoituja, vaan ennemmin tuoda esiin moniäänisyyttä ja moninäkökulmaisuutta kestävyyspuheessa ja -toimissa

Synteesin sijaan pyrimme moniäänisyyteen ja kirjavuuteen – kestävyys on tavoitteena ja käytäntönä yhtä lailla monimuotoinen ja paikallinen kuin myös globaali ja yhteinen. Pyrimme herättämään aitoa dialogia, luomaan rakentavaa vuorovaikutusta ja moniäänisyyttä, koska vaihtoehtoisten äänien vaientaminen ei ole eettistä eikä se edistä kestävyyttä.

Eläinten arvon ymmärtäminen on välttämätöntä maailman tulevaisuudelle. Emme voi käyttää eläimiä vain resursseina, koska se tuhoaa planeettaa. Uskomme, että eläinten subjektiuden tajuaminen vähentää osaltaan eläinten riistoa, joka perustuu osittain sille, että eläin käsitteistetään koneeksi tai tuotantovälineeksi, joka ei tunne tai ymmärrä.

Pyrimme edistämään sellaista eläinpuhetta, joka on arvokasta ja hyödyllistä ja joka edistää maailman ja ihmisten hyvinvointia.

Avaamme uuden näkökulman kestävyyteen erityisesti alkuperäiskansojen hengellisyyden/henkisyyden kautta. Vaikka alkuperäiskansojen asema on noussut monella tasolla kestävyysmurroksen keskusteluihin, alkuperäiskansojen henkinen ja hengellinen perintö, eli näkemys keskinäisriippuvuudesta, vastavuoroisuudesta ja arvoista, on jääneet sivummalle.

Tavoitteena on suhteisuuden, maan äänen ja alkuperäiskansojen arvojen syvällinen kuuntelu sekä kokonaisvaltaisemman ja myötätuntoisemman kestävyyden hahmottelu vastavuoroisuuden, sirkulaarisuuden, keskinäisriippuvuuden ja hengellisten ulottuvuuksien kautta. Näiden sivuuttaminen on hypoteesimme mukaan valtaväestön kestävyysteorioiden vaikutuksellisuuden este.

Uskomme, että kriittisesti tutkimalla olemassa olevia kestävyyskäsityksiä sekä edistämällä kestävyyttä lisääviä tapoja puhua voimme vaikuttaa merkittävästi planeetan hyvinvointiin. Edistääksemme näitä päämääriä tuotamme uutta paikallista empiiristä aineistoa erilaisissa konteksteissa.