Hyviä uutisia! Annin uusi artikkeli lehmien kanssa puhumisesta on julkaistu Animals-lehdessä erikoisnumerossa, joka käsittelee vuorovaikutusta eläinten kanssa. Linkin löydät alta! Artikkelin nimi on ”Linguistic and Material Ways of Communicating with Cows—The Dung Pusher as a Semiotic Resource”. Kyse on lyhyesti sanoen siitä, miten lehmien hoitajat käyttävät puheen ohella erilaisia materiaalisia keinoja leimien kanssa viestimiseen, ja lantakolalla on osuutensa tässä vuorovaikutuksessa.

Artikkelissa otetaan navetassa toimimiseen ja elämiseen kiinnostava ote, joka ei edusta perus-kielentutkimusta: siinä hyödynnetään Jakob von Uexküllin biosemioottista ajattelua. Tutkimuksessa kuvataan, miten erilaiset ja eri tavoin järjestetyt navetat muodostavat lehmille ja myös ihmisille erilaisia Umweltejä, merkityksellisiä, yksilöllisiä merkitysmaailmoja, joissa toimijoille tarjoutuu erilaisia merkitysresursseja. Lantakola, jolla yleensä puhdistetaan lattioita, tarjoaa tällaisen merkitysresurssin sekä ihmisille että lehmille.

Kuvassa kaksi lantakolaa: yhdellä puhdistetaan lattiaa, toinen seisoo nurkassa.

Tutkimuksessa käydään läpi sitä, mistä vuorovaikutus ja merkitys lehmien kanssa muodostuu, ja huomiota saavat niin puhe ja sanat, kosketukset, liikkeet kuin esineetkin, joista päähuomio on lantakolassa ja kiinnostavasti aurauskepeissä – niitäkin nimittäin käytetään lehmien ohjailuun.

Palaamme vielä seuraavassa kirjoituksessa tarkemmin lehmien ja lehmien hoitajien merkitysmaailmoihin ja puheen tapoihin. Tässä kiinnostuneimmille jo linkki artikkeliin:

Linguistic and Material Ways of Communicating with Cows—The Dung Pusher as a Semiotic Resource