Toni Ruuska

Toni Ruuska (KTT) on elintarviketalouden yliopistonlehtori ja kestävän talouden dosentti Helsingin yliopistossa. Väitöskirjassaan (2017) hän käsitteli kapitalismin, ekologisen kriisin ja nykypäivän korkeakoulutuksen välisiä kysymyksiä ja ongelmia. Väitöskirjatutkimuksen jälkeisissä tutkimushankkeissa hän on tutkinut omavaraistumisen kysymyksiä sekä henkilökohtaisesti että Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Omavaraopiston puitteissa. Ruuska on myös aktiivinen kansalaisyhteiskunnan jäsen ja keskittynyt viime vuosina mm. Suomen vanhojen metsien suojeluun ja Kohtuusliikkeessä (degrowth) toimimiseen.

Oikeudenmukaisen siirtymän altavastaajat -tutkimushankkeessa Ruuska toimii hankkeen vastuullisena tutkijana. Tämän ohella hän tutkii hankkeessa omavaraisuutta tavoittelevia paikallistalouksia. Tarkemmin ilmaistuna tarkoitus on ymmärtää paikallistalouksien kestävyysnäkemyksiä ja -tavoitteita sekä tuoda empiirisen kenttätutkimusaineiston kautta esiin valtavirtaista kestävyysnäkemyksiä haastavia ja täydentäviä näkökulmia.

Anni Jääskeläinen

Kuva: Veikko Somerpuro

Anni Jääskeläinen (FT) on suomen kielen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on aikaisemmin tutkinut muun muassa adjektiiveja, alisteisuutta ja ajan metaforisuutta kielessä sekä pikkusanoja ja niiden kehollista motivaatiota, siis esimerkiksi äännesymboliikkaa ja mimeettisiä skeemoja (jaettuja tietorakenteita tavanomaisista, kehollisista tapahtumista). Pikkusanatutkimus johdatti Jääskeläisen tutkimaan eläimille suunnattuja interjektioita ja osaksi tutkimusprojektia ”Kielitieteellisiä näkökulmia lajienvälisiin yhteisöihin”. Ryhmän työn tuloksena julkaistiin artikkelikokoelma Kieli ja eläin: Vuorovaikutusta ja kielioppia monilajisissa yhteisöissä (Peltola, Jääskeläinen & Harjunpää toim. 2021, SKS).

Tutkiessaan eläimille suunnattuja interjektioita Jääskeläinen havaitsi, että intersubjektiivisuus, viestintä ja kielen kehollisuus eivät sittenkään rajoitu ihmislajiin. Myös eläimille on puhuttu niin, että eläin saa vuorovaikutuksessa viestivän subjektin paikan ja myös eläin on puhekumppani ja semioottinen ”itse”. Kieli ei ole jaettua vain ihmisten kesken, vaan myös lajien kesken.

Oikeudenmukaisen siirtymän altavastaajat -hankkeessa Jääskeläisen osuutena on tutkia tuotantoeläimiä yhtenä hiljaisten äänten tuottajien ryhmänä. Lyhyesti sanoen Jääskeläinen tutkii sitä kieltä ja vuorovaikutusta, jossa tuotantoeläimet ovat osallisina. Puhutaanko lehmille? Onko sika koskaan keskustelukumppani, niin kuin oli ennen maatalouden teollistumista? Saako minkki sanoa sanansa?

Tarkoituksena on päästä käsiksi siihen kieleen, johon tuotantoeläimet ovat osallisina, ja tutkia, mitä merkitystä ja ymmärrystä, myös eettistä, niiden asema kielellisinä subjekteina voisi antaa. Tutkimuksen fokus on kielitieteellinen, ja yhtenä Jääskeläisen kieliopillisen kiinnostuksen kohteena on, miten ihmiskieltä mukautetaan, kun viestitään eläinten kanssa.

Hanna Guttorm

Hanna Ellen Guttorm (FT) on jo joitakin vuosia ollut Koneen säätiön rahoittama vanhempi tutkija Helsingin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksessa. Tai ehkä pitäisi sanoa kirjoittaja, ääneenajattelija tai ihan vain Maan asukas. Hanna kirjoittaa post-teorioiden ja alkuperäiskansaviisauden  sallimana/pakottamana  autoetnografiaa/tarinoita/huoahduksia ihmisenä/saamelaisena/maalaisena elämisen – ja Maan – kivusta ja yhdessä selviämisen toivosta.

Lisäksi Hanna toimii osa-aikaisena kasvatustieteen  apulaisprofessorina Saamelaisessa korkeakoulussa Kautokeinossa ja Dutkansearvvi Dieđalaš Aigečálan päätoimittajana, vaikka vierastaa asiantuntijuutta ja pätemistä ja erityisesti itse-esittelyjen tekemistä (mm. tätä tällaista).

Tässä hankkeessa Hanna jatkaa kyllin hyvin elettävän ja kuljettavan polun raivaamista, vaikka alkuperäiskansaviisaus/-viisaudet ja post-teoriat oikeudenmukaisen ja tarpeellisen kestävyyssiirtymän kiireessä altavastaajiksi yhä jäävätkin. Ja tunnistaa moninkertaisen etuoikeutensa. Ja opettelee tekemään ja kuluttamaan vähemmän.