Hankkeemme Oikeanmukaisen siirtymän altavastaajat osallistui Maaseutututkijatapaamiseen, joka pidettiin 28.8.–29.8.2024 Iisalmen Runnissa. Hankettamme olivat edustamassa Toni Ruuska ja Anni Jääskeläinen.

Toni oli järjestämässä työryhmää ”Koskettava tieto? Etnografioita maalla ja maalta” ja Anni osallistui tuon työpajan lisäksi myös Taija Kaarlenkasken ja Annika Lonkilan järjestämään työpajaan ”Suomalaisen eläintuotannon oikeuttamisen ja haastamisen narratiivit kestävyysmurroksessa”. Koskettava tieto -työryhmässä tarkoituksena oli esitellä etnografisia ja muita osallistuvia tapoja tehdä tutkimusta maaseudulla. Mukana oli viisi esitystä, joissa kaikissa etsittiin tapoja tuoda maaseudun ääntä esille moniäänisesti ja osallistavasti.

Molemmat työryhmäsessiot olivat todella antoisia ja opettavaisia – kuulimme paljon uutta ja tutustuimme muihin tutkijoihin. Tällaisissa tapaamisissa saatavat kontaktit ovat arvokkaita. Työpajoissa oli mukana myös tuottajia, joiden kommentit olivat sitäkin arvokkaampia, koska niitä ei aina kuule tutkijoiden tapaamisissa.

Myös keynote-esitelmät olivat ajatuksia herättäviä. Erityisesti toivoa ja iloa herättävä oli Juha Heleniuksen esitys ”Ruoka hybridisen yhdyskuntarakenteen jäsentäjänä”. Esityksessään Helenius kuvasi sitä, miten tulevaisuuden ruokatuotanto olisi mahdollista järjestää niin, että maaseutu pysyisi nykyistä elinvoimaisempana ja samalla olisimme omavaraisempia esimerkiksi typpilannoituksen ja uusiutuvan energian suhteen. Tiivistelmäkirjassa esityksen aihetta kuvataan näin:

Tutkimustyössään hän [Helenius] setvii erityisesti mahdollisuutta siirtyä sellaiseen teknologiseen sivistykseen, jossa ruoan alkutuotanto ja jalostus on kasvinravinteita kierrättävä ja bioenergiaomavarainen, ruokailu on aktiivinen tapa hoitaa ekosysteemejä, ja ruokajärjestelmä tukee metropolien purkautumista sosiokulttuurisesti ja ekologisesti kestäviin maaseutuihin. Tässä mallissa perusruokaturva rakentuisi paikallisten tuotantojärjestelmien, paikallisten ruokakulttuurien ja sosioekologisesti kestävien yhteisöjen verkostoihin. Se olisi ekosysteemejä sopeutuvasti palvelevaa.

Käytännössä kyse on siitä, että mallissa maatilat toimivat energian tuottajina ja siis eräänlaisina energiaverkoston sydäminä. Tällaisessa mallissa asutus, maanviljely ja tuotanto jäsentyvät sopivan pienten biokaasulaitosten ympärille. Ne tuottavat energiaa pienille ruoantuotantolaitoksille, kuten meijereille ja leipomoille. Tällainen malli säästää energiaa ja tuo myös lähityöpaikkoja, sen sijaan, että väestö sijoittuisi suurkaupunkeihin ja ruoka kuljetettaisiin jalostettavaksi suurlaitoksiin kauas tuottopaikoistaan. Malli myös tehostaa ravinteiden kiertoa, sillä esimerkiksi typpilannoituksesta pidetään huoli kiertoviljelyn ja typenkerääjäkasvien avulla.

#muatapaa2024

Linkki Maaseutututkijatapaamisen sivuille, mistä löytyvät myös esitelmien tiivistelmät: