Kieli

  • Artikkeli lehmien kanssa viestimisestä julkaistu

    Hyviä uutisia! Annin uusi artikkeli lehmien kanssa puhumisesta on julkaistu Animals-lehdessä erikoisnumerossa, joka käsittelee vuorovaikutusta eläinten kanssa. Linkin löydät alta! Artikkelin nimi on ”Linguistic and Material Ways of Communicating with Cows—The Dung Pusher as a Semiotic Resource”. Kyse on lyhyesti… Continue reading

    Artikkeli lehmien kanssa viestimisestä julkaistu
  • Kestävyydestä Kielikellossa

    Tänä vuonna Anni Jääskeläinen ja Toni Ruuska ovat tehneet yhteistyössä tutkimusartikkelia, jossa tutkitaan sanojen kestävä ja kestävyys merkityksiä aineistossa, jonka muodostavat Maaseudun Tulevaisuus -lehden jutut. Tutkimus on tulossa ekolingvistiikkaa käsittelevään kirjaan, jota Anni on myös toimittamassa. Kestävä on sanana ja… Continue reading

    Kestävyydestä Kielikellossa
  • Hyönteisten systeemit ja maailmat – irtoajatuksia

    Tutkin sitä, miten ihmiset puhuvat eläimille, ja aineistossani on myös hyönteisiä ja hyönteisille puhumista. Osa tutkimustani on sen tarkastelu, miten ihmiset yrittävät ymmärtää erilaisia muunlajisia eläimiä, niiden sankassa ja monijalkaisessa ja -lonkeroisessa joukossa hyönteisiä ja muita ötököitäkin. Tämä osa tutkimustani… Continue reading

    Hyönteisten systeemit ja maailmat – irtoajatuksia
  • Tutkimusartikkeli karjankutsuista julkaistu

    Hyviä uutisia! Anni Jääskeläisen tutkimusartikkeli ”‘But for calves we were sweeter’. Traditional Finnish cattle calling as trans-species pidgin” on nyt julkaistu lehdessä Language & Communicaton. Artikkeli käsittelee karjankutsuja lajirajat ylittävänä kielimuotona ja on ensimmäinen varsinainen vertaisarvioitu tutkimusartikkeli tutkimuksemme osahankkeesta Tuotantoeläimet… Continue reading

    Tutkimusartikkeli karjankutsuista julkaistu
  • Eläinten merkitysmaailmoista toisessa blogissa

    Kirjoitin toiseen blogiini hieman mietteitä Flow-elokuvasta ja sen kiinnostavasta eläinten ymmärryksen ja viestinnän kuvauksesta – Flow’n maailmankuvaa voi monella tasolla kutsua postantroposentriseksi, ihmiskeskeisen jälkeiseksi. Jotakin ihmiskeskeisen jälkeistä edustaa koko tutkimukseni, josta piakkoin kirjoitan jotain lisää. Mutta sitä ennen, käykää lukemassa… Continue reading

    Eläinten merkitysmaailmoista toisessa blogissa
  • Kenttätutkimuskausi alkanut vilkkaasti

    Syys-lokakuu meni todella nopeasti, sillä olemme olleet kovasti tutkimushommissa. Anni on aloittanut kenttäretket karjatiloille, ja se on ollut todella antoisaa ja kiinnostavaa. Tuhannet kiitokset jo nyt niille kaikille, joiden tiloilla olen saanut käydä tai jotka ovat suostuneet haastatteluun! Osallistumisenne on… Continue reading

    Kenttätutkimuskausi alkanut vilkkaasti
  • Etelän vetelät tutustuvat lehmiin

    Projektimme eläinkommunikoinnin tiimi eli ”Etelän vetelät” (Sampon antama nimi), siis Anni Jääskeläinen ja Sampo Marjomaa, pääsivät viime viikolla tutustumaan Miina Äkkijyrkän maatilaan Lopella! Päivän mittaan mukaan tuli myös alkuperäiskansavastaavamme Hanna Guttorm mukanaan mukava Jaakkonsa. Olipa antoisa reissu! Anni kuvasi materiaalia… Continue reading

    Etelän vetelät tutustuvat lehmiin
  • Kohtuullisuudesta kielitieteen kannalta

    Kirjoitin toiseen blogiini vähän kohtuullisuudesta. Toki asia sopii tännekin – onhan puhe kestävyydestä. Käy lukemassa, mitä kohtuullisuus oikeastaan tarkoittaa (vai tarkoittaako) ja miksi se on niin vaikeaa. Continue reading

    Kohtuullisuudesta kielitieteen kannalta
  • Mitä hyötyä melodiasta – miksi karjankutsuja laulettiin?

    Olen nyt saanut ensimmäisen tutkimukseni osan, vanhojen karjankutsujen tutkimisen, jonkinlaiseen välipäätökseen. Tiedän nyt aika paljon siitä, miten ja miksi kotieläimiä ennen kutsuttiin ja mikä kaikki vaikutti kutsumiseen. Esitän, että suomalaiset karjankutsut olivat holistisesti, monella tavalla viestivä kielimuoto, joka oli muokattu… Continue reading

    Mitä hyötyä melodiasta – miksi karjankutsuja laulettiin?
  • Kotieläimille puhuminen tutkimuksen kohteena

    ”Taputella ja suloisella äänellä puhutella usein Lehmiä, tekee heitä iloisemmaxi ja auttaa paljon menestyxeen.” Näin neuvoo Kristfrid Ganander lehmäpidosta kirjassaan Eläinden Tauti-Kirja, luvussa Kuinka Lypsy-lehmät pitää oikein holhottaman, vuonna1788. Gananderille oli selvää, että lehmille kannattaa puhua, jotta lehmistä tulee onnellisempia… Continue reading

    Kotieläimille puhuminen tutkimuksen kohteena