Tutkimus

  • Altavastaajat Maaseutututkijatapaamisessa

    Hankkeemme Oikeanmukaisen siirtymän altavastaajat osallistui Maaseutututkijatapaamiseen, joka pidettiin 28.8.–29.8.2024 Iisalmen Runnissa. Hankettamme olivat edustamassa Toni Ruuska ja Anni Jääskeläinen. Toni oli järjestämässä työryhmää ”Koskettava tieto? Etnografioita maalla ja maalta” ja Anni osallistui tuon työpajan lisäksi myös Taija Kaarlenkasken ja Annika… Continue reading

    Altavastaajat Maaseutututkijatapaamisessa
  • Kontaktointia!

    Nyt on tutkimusprosessissamme koittanut aika alkaa ottaa yhteyttä maatiloihin ja etsiä yhteistyökumppaneita. Minne pääsisimme tekemään tutkimusta, jossa tutkitaan ihmisen ja eläimen vuorovaikutusta? Leena auttaa kontaktoimaan Kontaktointi etenee siten, että soittelemme sopiville maatiloille ja esittelemme tutkimustamme. Pyrimme luomaan kontakteja myös sosiaalisessa… Continue reading

    Kontaktointia!
  • Etelän vetelät tutustuvat lehmiin

    Projektimme eläinkommunikoinnin tiimi eli ”Etelän vetelät” (Sampon antama nimi), siis Anni Jääskeläinen ja Sampo Marjomaa, pääsivät viime viikolla tutustumaan Miina Äkkijyrkän maatilaan Lopella! Päivän mittaan mukaan tuli myös alkuperäiskansavastaavamme Hanna Guttorm mukanaan mukava Jaakkonsa. Olipa antoisa reissu! Anni kuvasi materiaalia… Continue reading

    Etelän vetelät tutustuvat lehmiin
  • Mitä hyötyä melodiasta – miksi karjankutsuja laulettiin?

    Olen nyt saanut ensimmäisen tutkimukseni osan, vanhojen karjankutsujen tutkimisen, jonkinlaiseen välipäätökseen. Tiedän nyt aika paljon siitä, miten ja miksi kotieläimiä ennen kutsuttiin ja mikä kaikki vaikutti kutsumiseen. Esitän, että suomalaiset karjankutsut olivat holistisesti, monella tavalla viestivä kielimuoto, joka oli muokattu… Continue reading

    Mitä hyötyä melodiasta – miksi karjankutsuja laulettiin?
  • Kotieläimille puhuminen tutkimuksen kohteena

    ”Taputella ja suloisella äänellä puhutella usein Lehmiä, tekee heitä iloisemmaxi ja auttaa paljon menestyxeen.” Näin neuvoo Kristfrid Ganander lehmäpidosta kirjassaan Eläinden Tauti-Kirja, luvussa Kuinka Lypsy-lehmät pitää oikein holhottaman, vuonna1788. Gananderille oli selvää, että lehmille kannattaa puhua, jotta lehmistä tulee onnellisempia… Continue reading

    Kotieläimille puhuminen tutkimuksen kohteena
  • Arkiston Aarteita (isolla A:lla)

    Ei auta sano nauta Olen parin viime viikon aikana tutkinut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa Ei auta sano nauta -keräyskilpailun tekstejä ja kuunnellut arkistoon tallennettuja karjankutsuja. Miksi? Ensimmäinen tutkimusartikkelini käsittelee karjankutsuja kielimuotona ja varsinkin niiden prosodisia elementtejä osana monilajista viestintää. Toisekseen… Continue reading

    Arkiston Aarteita (isolla A:lla)